Viron runokartta avattiin verkossa vuosi sitten toukokuussa. Ensimmäiseen vuoteen on mahtunut yksi matkailukausi, esiintymisiä runofestivaaleilla ja kirjamessuilla sekä koronakevät. Runokartalla on tällä hetkellä 187 runoa 44 runoilijalta. Lisää on tulossa kääntäjille myönnettyjen apurahojen turvin.
Viron runokartta avattiin viime vuoden toukokuussa juuri kesän matkailukauden kynnyksellä. Verkkosivusto on Virosta kertovan nykyrunouden antologia ja lyyrinen matkaopas Suomen etelänaapuriin.
Vasta avatulla runokartalla oli aluksi 50 suomennettua runoa. Niistä suurin osa sijoittui maan pääkaupunkiin Tallinnaan. Myös Etelä-Virossa Tartossa ja Võrumaalla oli useita runoja.
Nyt Viron runokartalla on 187 tekstiä, jotka levittäytyvät koko maahan. Tallinnalla on edelleen johtoasema, sillä reilu kolmannes kaikista runoista eli 75 runoa on sijoitettu Tallinnaan. Runokartan perustajan Anniina Ljokkoin mukaan se kertoo paitsi pääkaupungin suuresta koosta myös Tallinnan eri kaupunginosien persoonallisuudesta.
”Kaikki tietävät, millainen tunnelma on Vanhassakaupungissa, Koplissa tai Lasnamäellä, ja siksi runoilijoiden on helppo viitata noihin paikkoihin. Vähemmän tunnettuja paikkoja ei aina mainita teksteissä nimeltä. Runoilijoiden avulla olemme kuitenkin onnistuneet sijoittamaan tekstejä myös vähemmän tunnettuihin paikkoihin. Aika moni teksti sijoittuu runoilijan lapsuusmaisemiin tai kesämökille maaseudulle,” Ljokkoi kertoo.
Anniina Ljokkoin idea Viron runokartasta syntyi omasta uteliaisuudesta maata kohtaan. Hän alkoi kerätä paikkakohtaisia tekstejä yhteen ja suomentaa niitä julkaisua varten. Suomen Kulttuurirahaston apuraha mahdollisti runokartan avaamisen yhdessä työryhmän kanssa toukokuussa 2019.
Tänä kesänä Runokartan suomennustyötä jatkaa viime elokuussa työryhmään liittynyt Heidi Iivari. Uusia käännöksiä syntyy Taiteen edistämiskeskuksen myöntämällä korona-apurahalla.
”Kriiseistä on yleensä aina jotakin hyötyäkin. Luovuus lisääntyy pakostakin, kun vanhat toimintamallit eivät enää päde uudessa tilanteessa. Korona-aikana ihmisten lukuinnostus on lisääntynyt entisestään. Sitä vastoin suomalaisille niin itsestäänselvät loma- ja mökkireissut Viroon kiellettiin poikkeustilan aikana. Toivottavasti Viron runokartta on lieventänyt lukuelämyksiä arvostavien suomalaisten Viron-ikävää”, pohtii Iivari.
Kesän aikana Viron runokartta täydentyy 40 Iivarin suomentamalla runolla. ”Etsin ja suomennan mahdollisimman uutta ja tuoretta runomateriaalia, joka kiinnittyy Viroon. Haluan myös esitellä lupaavia esikoiskirjailijoita. Esimerkiksi nuoren Joosep Vesselovin juuri ilmestynyt “Linna laul” on kutkuttavan humoristinen esikoisrunokokoelma, jonka kaikki runot sijoittuvat Tarttoon”, kertoo Iivari, joka itsekin asuu Tartossa.
Tällä hetkellä Viron runokartalla on runoja 44 runoilijalta. Heistä valtaosa on virolaisia. Mukana on myös 11 suomalaista runoilijaa, joista osa asuu Virossa.
Pian pääsevät virolaisetkin lukemaan omalla äidinkielellään, mitä suomalaiset ovat heidän maastaan kirjoittaneet. Kirjailija ja kääntäjä Kai Aareleid virontaa Alfred Kordelinin säätiön myöntämällä apurahalla suomalaisrunoilijoiden Viro-runoja. Vironnokset julkaistaan runokartalla viimeistään syksyllä.
