Tiedätkö millainen maisema aukeaa Itäharjun bunkkereilta? Jos tiedät, olet todennäköisesti turkulainen. Jos et tiedä edes, mitä Itäharjun bunkkerit ovat, luet niistä kertovaa runoa todennäköisesti eri tavalla kuin turkulaiset.
Itäharjun bunkkerit ja Turun ilmatorjunta mainitaan Mika Kivelän runossa Huolto. Se on sijoitettu omiin maisemiinsa Turun runokartalle, joka avattiin kesällä 2021.
Idea Turun runokartan kokoamiseen tuli Viron runokartalta. Ideaa pyöriteltiin Turun kirjallisuustoimijoiden kesken ja vetovastuun otti Runoviikko ry:n puheenjohtaja Juha Kulmala. Materiaalin kerääminen ja sivuston luominen päästiin toteuttamaan Turku 2029 -säätiön apurahalla. Runoilija Elina Laine selasi Turun kirjaston runo-osaston läpi ja sivuston teknisestä toteutuksesta vastasi Harri Siivonen.
Turun runokartalla on tällä hetkellä 11 runoilijaa. Heiltä on julkaistu sivustolla kultakin muutama runo ja sijoitettu ne kartalle paikkaviitteiden perusteella samalla tavalla kuin tekstit Viron runokartalla. Uutta on, että sivustolta löytyvät myös lyhyet esittelyt runoilijoista sekä luettelo heidän tuotannostaan ja linkkejä runovideoihin. Lisäksi sivustolla on hakukone, jolla runoja voi etsiä tekijän, runon julkaisuajan, kielen ja kaupunginosan mukaan.
Miehet namedroppaavat
Yksi asia Turun runokartalla pistää silmään: 11 runoilijasta 10 on miehiä. Rivin ainoa naisrunoilija on hänkin piiloutunut taiteilijanimen SusuPetal taakse.
”Jostain syystä miehet käyttävät runoissaan enemmän paikannimiä, se nimien pudottelu on miesten laji. Turun nykyrunous on muutenkin ollut aika pitkään miesvaltaista”, Juha Kulmala miettii.
Kulmala on itsekin runoilija, ja kartalla on häneltä neljä runoa, vanhimmat vuodelta 2006. Hän on syntynyt Varsinais-Suomessa Liedossa ja asunut Turussa vuodesta 1982. Paikallisena hänelle ei tuota vaikeuksia tunnistaa Turusta kertovien runojen kadunkulmia.
”Jarkko Laineen ja Markku Innon runoja lukiessa tiedän kyllä varsin hyvin, missä liikutaan. Paljon auttaa sekin, kun tietää, missä kaupunginosissa he ovat milloinkin asuneet”, Kulmala kertoo.
Runot eivät välity yhtä vahvasti kaikille
Toistaiseksi Turun runokartalle ovat päätyneet ilmeisimmät paikkarunot, joissa paikat mainitaan nimeltä. Kuvailun kohteena on usein koko kortteli tai kaupunginosa tunnelmineen. Kadunnimien lisäksi mainitaan usein baareja ja kahviloita.
”Ulkopuolisen on tietenkin hankala tietää, missä on ollut esimerkiksi Härmän helmi 1980‒90-luvuilla. Tai jollei tiedä, kuka on Kari Aartoma, niin ainakin osa Mika Kivelän runosta Jonottajat menee varmaan ohi”, Kulmala arvelee.
Kulmalaa viehättää runokartan paikkavalikoimassa se, että ne eivät noudata matkaoppaiden kaupunkikierroksia.
”Paikalliset eivät toistele kliseitä, vaan runoista pomppaavat esiin yllättävätkin paikat, kuten Kupittaan Citymarket. Ihmiset kirjoittavat niistä kadunkulmista, joilla on heille itselleen jotain merkitystä.”
Turun runokartalla on myös muutamia ei-turkulaisten kirjoittamia runoja. Helsinkiläinen runoilija Harri Hertell kirjoittaa runossaan Turku 10 kaupungista vieraan silmin. Kanadalais-englantilainen runoilija Robert Powell puolestaan kirjoittaa Turun elämyksistään englanniksi.
Juha Kulmala on itse turistin roolissa vieraillessaan Viron runokartalla.
”Kun luen runoja Tallinnasta, hahmotan keskustan ja Vanhankaupungin maisemat, ja Tartosta näen silmissäni joen ja kaupungin sen molemmin puolin. Mutta muualta Virosta lukiessa on otettava tekstit vain teksteinä, kun en tunne paikkojen symbolisia merkityksiä. Paikallisuus on paikallista. Runot ovat paikkaan sidottuja siinä missä aikaan sidottujakin.”
Historiaa nykyrunouden rinnalle
Turun runokartan tekstivalikoima ei ole vielä lähelläkään valmista. Juha Kulmalan työpöydällä odottaa paksu pinkka runoja pääsyään kartalle. Tekstien lisääminen sivustolle on aikaa vievää näpyttelyä, sillä merkintöjen kanssa saa olla tarkkana.
Toistaiseksi kartalla on vain nykyrunoutta. Vanhempaa runoutta ei kuitenkaan ole poissuljettu, ja hakukoneen aikajanakin näyttää lupaavasti vuoteen 1915 saakka. Edesmenneiden runoilijoiden tekstien julkaisuoikeuksien hankkiminen on kuitenkin iso savotta.
”Joidenkin runoilijoiden kohdalla on viimeinen käyttöpäivä mennyt, kuten vaikka Koskenniemellä, mutta runoilla voi silti olla historiallista merkitystä”, Kulmala miettii.
Suunnitelmissa ruotsia ja runotapahtumia
Runokartta-konseptilla voisi jatkossa järjestää tapahtumia eri kaupunginosissa. Hyvänä esimerkkinä on Naantalin saariston Runosaari-festari. Juha Kulmala itse järjestää taustajoukkojen kanssa Runoviikko-festivaalia, joka merkitsee aina marraskuussa useita runotapahtumia Turussa ja lähikunnissa. Myös monet Viron runokartan runoilijoista ovat esiintyneet Runoviikoilla, kuten vuonna 2021 kutsutut Piret Põldver ja Kalju Kruusa.
Turussa on hyvät mahdollisuudet nostaa esiin myös ruotsinkielistä paikallisrunoutta, ja se onkin yksi runokartan tulevista suunnista. Kulmala näkee kaupungin ulkopuolella Varsinais-Suomessa paljon potentiaalia, sillä pienissä kunnissa tunnetaan omat paikalliskirjailijat. Samalla karttapohjalla runokarttaa on helppo laajentaa myös maakuntaan, jos paikalliset toimijat innostuvat runojen keruusta.
”Rajaamaton karttapohja ja sivuston osoite runokartta.fi antavat hyvät mahdollisuudet laajentua koko Suomen alueelle”, Kulmala heittää idean ilmoille.
