Betti Alverin kirjallisuuspalkinnolla nostetaan vuosittain esiin kiinnostavimpia esikoiskirjailijoita. Marraskuussa 2022 heidän joukossaan oli runoilija Reijo Roos. Sama nuori tekijä on perustanut Viron kirjailijaliittoon nuortenryhmän ja maalannut Tallinnassa runosäkeitä kaduille. Runoilijan kanssa jutteli runojen suomentaja Anniina Ljokkoi.
Reijo Roos, esikoiskokoelmassasi Kured kotkad kajakad on useita runoja Viron eri paikkakunnilta. Suurin osa niistä kertoo Tallinnasta, mutta mukana on myös pienempiä paikkoja, kuten Tapa ja Põltsamaa. Ajattelitko runouden maantiedettä, kun kirjoitit näitä tekstejä?
– Maantiedettä en suoranaisesti ajatellut, mutta kirjaa toimittaessa mietin, missä järjestyksessä eri paikkakuntien runot toimisivat parhaiten. Minua inspiroi kirjoittamaan paikka, jossa olen. Olen siinä mielessä aika kokemuslähtöinen kirjailija.
Yhdessä runossa matkustetaan junalla Länsi-Virumaalle pieneen Jõgevan kaupunkiin. Junan kuuluttajaääni alkaa vaatia selitystä, miksi Reijo Roos matkustaa niin mitättömälle paikkakunnalle kuin Jõgeva. No miksi? Teitkö matkan oikeasti ja inspiroivatko Virossa julkaistut monet runokartat sinua vierailemaan syrjäisissä paikoissa?
– Valitsen joskus jonkin satunnaisen junan ja teen päiväretken johonkin pieneen paikkaan Virossa. Kävin Jõgevassa ihan oikeasti. Liftasin sieltä Põltsamaalle ja pääsin Viron presidentin kokin kyytiin. Viro on täynnä yllätyksiä mutta samalla aina turvallinen.
Olet itsekin toteuttanut runojen maantiedettä hyödyntävän projektin Virossa, nimittäin vienyt runoutta Tallinnan kaduille. Valitsit Viron runokartan inspiroimana muutaman tekstin eri runoilijoilta ja maalasit niistä sitaatit eri puolille kaupunkia. Montako runositaattia Tallinnan kaduilla on tällä hetkellä?
– Tallinnassa on kolmekymmentä maahan maalattua runositaattia noin kahdeltakymmeneltä virolaiselta nykykirjailijalta. Tosin nyt ne ovat lumen alla, ja voi olla, että osa niistä kuluu kevääksi pois.
Oliko sinun helppo saada kaupungilta lupa sitaattien maalaamiseen?
– Lupien saaminen meni aika helposti. Tein yhteistyötä Elisabeth Heinsalun kanssa ja meillä oli apuna Tallinnan julkisen taiteen kuraattori Kati Ots. Prosessi oli siitä huolimatta pitkä ja mutkainen, mutta palaute on ollut sitäkin kannustavampaa.
Olet kotoisin Tallinnan Mustamäeltä ja kirjoittanut itsekin sieltä runoja. Suomalaisilla on usein ennakkoluuloja Mustamäkeä ja muita neuvostoaikana rakennettuja lähiöitä kohtaan, ja ne kuvitellaan villimmiksi kuin ne ovat. Millainen paikka Mustamäki on varttua?
– Mustamäki on kuin asuisi vuoristossa mutta ei koskaan pääsisi vuorten huipulle. Se on turvallinen ja mukava paikka asua, ja siinä neuvostotyylissä on aina ollut jotain synkkämielisen romanttista. Kun opiskelin urbanismia, ymmärsin tietenkin nopeasti, että Mustamäen tyyliset laatikkokodit vahingoittavat sekä yhteisöllisyyden tunnetta että mielenterveyttä, mutta ne ovat kuitenkin koti sadoille tuhansille virolaisille.
Runokokoelmasi Kured kotkad kajakad nimettiin marraskuussa 2022 yhdeksi Betti Alverin esikoiskirjapalkinnon ehdokkaaksi. Palkinnolla nostetaan vuosittain esiin merkittävimpiä virolaisia kaunokirjallisia esikoisia. Onneksi olkoon! Mitä sinä itse haluat tuoda teksteilläsi virolaiseen kirjallisuuteen?
– Kiitos! Tällä hetkellä haluaisin ennen kaikkea tuoda virolaiseen ja suomalaiseen kirjallisuuteen kaksimaalaisten tarinan. Virolais-suomalaisista puhutaan yleensä lähinnä numeroina ja heidän kiehtovaa tunne-elämäänsä ei ole kukaan vielä tallentanut kunnolla kansien väliin. Kirjoittamistyyleistä puheen ollen haluaisin tuoda Viroon uudenlaista runoutta. En tiedä vielä itsekään minkälaista, mutta olen kokeillut erilaisia runomuotoja ja kehitellyt omiakin.
Olet ollut esillä myös aktiivisena nuorten kirjailijoiden puolestapuhujana. Perustit vuonna 2021 Viron kirjailijaliiton yhteyteen nuorten kirjailijoiden alajaoston. Mitä te nuorten ryhmässä teette ja ketkä toimintaan pääsevät mukaan?
– Joo, perustamani Viron kirjailijaliiton nuorten ryhmä tarjoaa nuorille kirjallisuudesta kiinnostuneille mukavan paikan, jossa voi tutustua toisiin ja luoda kirjallisuutta yhdessä. Se että nuorena on porukka, jossa voi ilmaista itseään vapaasti, tuntuu tärkeältä. Tosi monet nykyään tunnetuista kirjailijoista kuuluvat tai ovat joskus kuuluneet johonkin ryhmittymään. Nuorten ryhmä järjestää joka torstai kirjallisuustapahtuman, ja tervetulleita ovat kaikki nuoret kirjallisuudesta kiinnostuneet.
Olet tällä hetkellä yksi virolaisen kirjallisuuselämän näkyvimpiä nuoren polven edustajia ja voisi kuvitella sinun asuvan tiiviisti Tallinnassa. Kotiosoitteesi on kuitenkin Helsingissä ja olet puoliksi suomalainen. Tunnetko olevasi kahden maan kansalainen? Koetko, että kaksikielisyys on vaikuttanut paljon siihen mitä teet ja mitä ajattelet?
– Kaksikielisyys ei ole ainoastaan vaikuttanut siihen, miten ajattelen, vaan se on jopa ajatteluni perusta. Olen tottunut vertailemaan asioita monelta kannalta eli toisin sanoen katsomaan asioita toiselta rannalta. Kun toiset ajattelevat Viroa tai Suomea, niin minä ajattelen Viroa ja Suomea. Tunnen kyllä olevani molempien maiden kansalainen, vaikka tällä hetkellä Viro on minulle vielä tutumpi. Täyttä balanssia kahden maan välillä on vaikea löytää eikä tarvitsekaan.
Marraskuun 2022 vietit Latviassa Ventspilsin kirjailijaresidenssissä ja kirjoitit Latviasta muutaman tekstinkin. Millaisia kokemuksia sinulla on Latviasta ja latvialaisesta kirjallisuudesta? Jakavatko sinun sukupolvesi virolaiset ja latvialaiset samankaltaisen maailmankuvan?
– Minun sukupolveni virolaisille Latvia on maa, jossa käydään kylpylässä ja edullisilla ostoksilla, vaikka hinnat olisivatkin olleet jo vuosia samat. Tietty yhteisen historian luoma läheisyydentunne on toki olemassa, mutta se ei enää puhuttele nuoria niin paljon. Vaikka maantieteellisesti Viro ja Latvia ovat rinnakkain, niin en ole varma, olemmeko menossa henkisesti samaan suuntaan. Latvia on kuitenkin siitä kiehtova maa, että minun on siellä mahdollista oppia jotain siitä, miten suomalaiset näkevät virolaiset.
Lukemaan runoja!
Reijo Roos on kirjoittanut runoja eri puolilta Viroa. Runot löytyvät suomeksi ja viroksi runokartan kirjailijasivulta.
Etsi runot myös eri puolilta Viroa runokartalta!