Tartosta on kirjoitettu lukuisia romaaneja ja myös suomennettu monia. Romaanien kautta lukija pääsee aikamatkoille eri vuosisatojen Tarttoon. Nämä Viron runokartan lukuvinkit koottiin facebookryhmän “Virolaisen kirjallisuuden ystävät” avulla.
1. Aino Kallas: Ants Raudjalg
Otava, 1907
Aino Kallas (1878‒1956) asui perheensä kanssa Tartossa ensin ennen ensimmäistä maailmansotaa ja uudelleen Viron ensimmäisen tasavallan aikana. Ants Raudjalg on Kallaksen kolmas Viro-aiheinen teos. Se on talonpoikaistaustaisen ylioppilaan kasvukertomus Tartossa. Lue lisää.
2. A. H. Tammsaare: Koulutie
Otava, 2004
Suomentanut Juhani Salokannel
Alkuteos Tõde ja õigus II
A. H. Tammsaaren (1878‒1940) kuuluisin teos on viisiosainen historiallinen romaanisarja Totuus ja oikeus. Sarjan toinen osa Koulutie sijoittuu rehtori Mauruksen lukioon Tarttoon Viron kansallisen heräämisen aikoina. Kirjailija itse opiskeli Tartossa Hugo Treffnerin lukiossa. Teoksen päähenkilö on ensimmäisen osan päähenkilön, Mäen Andreksen poika, Indrek. Teoksen muut henkilöt ovat koululaisia, opettajia ja kaupungin muita asukkaita. Lue lisää.
3. Tuure Vierros: Tarton tanssi
Kirjayhtymä 1974
Tuure Vierros (1927‒2012) oli suomalainen historianopettaja, joka kirjoitti laajan tuotannon historiallisia romaaneja. Romaani Tarton tanssi kertoo Tarton rauhanneuvotteluista vuodelta 1920. Suomi on kolme vuotta aiemmin irrottautunut Neuvosto-Venäjästä eikä uutta rajasopimusta ole vielä allekirjoitettu. Rauhanneuvotteluissa Tartossa kohtaavat Suomen ja Venäjän valtuuskunnan jäsenet, joista Vierros on luonut romaaninsa dramaattisten vaiheiden henkilöhahmot. Lue lisää.
4. Jaan Kross: Mesmerin piiri
WSOY 1997
Suomentanut Juhani Salokannel
Alkuteos Mesmeri ring, 1995
Jaan Kross (1920‒2007) on yksi Viron tuotteliaimpia ja luetuimpia kirjailijoita. Hänen historiaa kuvaavat romaaninsa sijoittuvat pääosin Tallinnaan, mutta Mesmerin piiri on poikkeus. Se kuvaa Tarton opiskelijaelämää ennen neuvostomiehitystä ja sen aikana. Aluksi opiskelijaelämä on iloista ja vapaata, hauskaa ja innoittavaa. Kun poliittinen ilmapiiri kiristyy, opiskelijat ottavat kantaa asioihin, välillä ilkkuen, välillä vakavasti. Lue lisää.
5. Maimu Berg: Pois
Taifuuni 1999
Suomentanut Hannu Oittinen
Alkuteos Ära, 1999
Maimu Berg (s. 1945) on virolainen kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko. Monien virolaisten tavoin hänkin opiskeli Tarton yliopistossa ja työskenteli sen jälkeen usean vuoden Tarton yliopiston kirjastossa. Opiskeluvuosien Tartosta syntyi romaani Pois, jota kuvaillaan yllätykselliseksi rakkaustarinaksi ja lähimenneisyyden kuvaukseksi. Lue lisää.
6. Jaan Kaplinski: Sama joki
Otava 2010
Suomentanut Kaisu Lahikainen
Alkuteos Seesama jõgi, 2007
Jaan Kaplinski (1941‒2021) kuuluu Viron arvostetuimpiin kirjailijoihin. Hän on kokenut niin lapsuuden sotavuodet Tartossa kuin opiskeluvuodet suljetussa Neuvosto-Tartossa. Osin omaelämäkerrallisessa romaanissaan Sama joki hän kuvaa neuvosto-oloja ja Viron lähihistoriaa. 1960-luvun alun neuvosto-Virossa arjen rauhallisen pinnan alla kytee. Eri maailmojen kontrastit korostuvat, ahdistus saa vastapainokseen kaipuun länsimaiseen kulttuuriin ja suureen taiteeseen. Lue lisää.
7. Ene Mihkelson: Ruttohauta
WSOY 2011
Suomentanut Kaisu Lahikainen
Alkuperäisteos Katkuhaud, 2007
Viljandimaalla syntynyt Ene Mihkelson (1944‒2017) tarttolaistui opiskellessaan Tarton yliopistossa viron kieltä ja kirjallisuutta. Hän kirjoitti laajan tuotannon runoutta ja proosaa. Ruttohauta oli hänen viimeinen romaaninsa. Romaanin kertoja jää tätinsä hoiviin isän ja äidin paetessa Stalinin kyydityksiä. Lapselle kerrotaan vanhempien kuolleen. Elämä on turvatonta ja rakkaudetonta, valheiden täyttämää. Lopulta täti vie tytön koulukotiin, jossa virolaislapsista kasvatetaan neuvostokansalaisia. Kun Viro itsenäistyy, aikuiseksi varttunut tyttö ryhtyy tutkimaan menneisyyttä ja sukunsa vaiheita. Lue lisää.
8. Kai Aareleid: Korttitalo
S&S 2018
Suomentanut Outi Hytönen
Alkuteos Linnade põletamine, 2016
Kai Aareleid (s. 1972) on syntyjään tarttolainen kirjailija ja kääntäjä, joka on opiskellut Helsingin teatterikorkeakoulussa. Hänen tuotannossaan toistuvat Tallinnan ja Hiidenmaan maisemat, mutta romaani Korttitalo sijoittuu sodanjälkeiseen Tarttoon. Yksinäistä tyttöä ympäröivät menneen elämän rauniot, vanhempiensa arvoitukselliset keskustelut, selittämätön pelko ja salaisuudet. Tyttö kokee sivusta sekä yhteiskunnalliset että henkilökohtaiset mullistukset Stalinin kuolemasta äitinsä ja isänsä avioliiton hajoamiseen. Lue lisää.
9. Mika Keränen: Aavepyöräilijä
Lector Kustannus 2020
Suomentanut Kaisu Lahikainen
Alkuperäisteos Fantoomrattur, 2017
Mika Keränen (s. 1973) on suomalainen kirjailija, joka on asunut pitkään Tartossa. Hän kirjoittaa pääasiassa viroksi. Aavepyöräilijä kuuluu salaseura Divarin kirjasarjaan, joka on tehnyt Keräsestä yhden Viron suosituimmista lastenkirjailijoista. Lastendekkarisarjan tapahtumat sijoittuvat tarttolaiseen Supilinnan kaupunginosaan. Aavepyöräilijän seikkailu alkaa, kun Marin äidin designlaukku varastetaan eräänä syysiltana puistossa. Mari kutsuu kokoon salaseura Divarin, ja lapset aloittavat tutkimuksensa. Lue lisää.
10. Mart Kivastik: Taivaan portaat
Atrain & Nord 2020
Suomentanut Anna Kyrö
Alkuteos Taevatrepp 2019
Mart Kivastik (s. 1963) on tarttolainen kirjailija, joka on kirjoittanut sekä proosaa että näytelmiä. Romaanin nimi Taivaan portaat viittaa Led Zeppelinin kappaleeseen “Stairway to Heaven”. Tuon kappaleen sisältävän levyn saa päähenkilö Uu 13-vuotiaana kuunneltavakseen neuvostoaikaisessa Tartossa. Romaani alkaa hetkestä vuosikymmeniä myöhemmin, jolloin Neuvostoliitto on lakannut olemasta ja Viro itsenäistynyt, keski-ikäinen perheellistynyt Uu työskentelee rakennusfirman konttorissa ja Georg on kuolemaisillaan. Lue lisää.