Viron runokartta esittelee Suomen tunnetuimman murrerunoilijan Viro-runoja. Kartalla julkaistaan kolme Heli Laaksosen Viroon sijoittuvaa runoa sekä kaksi runoa, jotka virolaiset kääntäjät ovat mukauttaneet virolaiseen kulttuuriin.
Laitilan murteella kirjoittava runoilija Heli Laaksonen tunnetaan Suomessa Varsinais-Suomeen sijoittuvista runoistaan, mutta hänen tuotannossaan on paljon viittauksia myös Viroon. Laaksosella on ollut läheiset suhteet erityisesti Tarttoon jo yli 25 vuotta. Hän opiskeli 1990-luvulla pariinkiin otteeseen Tarton yliopistossa.
Heli Laaksonen on kertonut, että Tartto ja etelävirolaisten murrekirjailijoiden, erityisesti Jan Rahmanin esikuva rohkaisivat häntä kirjoittamaan runoja omalla kielellään.
Sekä Tarton vaikutteita että Tartossa syntyneitä runoja on esimerkiksi Laaksosen esikoisteoksessa Pulu uis (2000). Samana vuonna julkaistiin myös Heli Laaksosen ja võrulaisrunoilija Jan Rahmanin yhteiskokoelma Maapuupäiv. Se sisältää molempien runoilijoiden alkuperäistekstien lisäksi heidän käännöksiään toistensa runoista lounaissuomen ja võrun murteille.
Viron kieli, murteet ja kulttuuri inspiroivat Laaksosta alinomaan, ja se näkyy hänen kirjoissaan. Runoteos Sulavoi (2006) on muunnelma viron sanasta “sulavõi” (voisula). Ensimmäisen suomenkielisen murreaapisen Aapine (2013) Laaksonen kirjoitti esikuvanaan virolaisten kollegoittensa, erityisesti Contran ja Urmas Nemvaltsin vastaava aapinen. Laaksonen myös seuraa tarkasti ja suomentaa virolaista kirjallisuutta.
Heli Laaksosen tunnetuin runo “Lehm ja koiv” on syntynyt matkalla Tallinnasta Tarttoon. Runoilijanalku näki bussin ikkunasta huolettomasti makoilevia lehmiä ja sai niistä inspiraatiota. Alkuperäisen runon lisäksi runokartalla julkaistaan nyt Jan Rahmanin mukautus võrun murteelle ja Järvi Koklan mukautus Hiidenmaan murteelle. Rahman võrunsi runon jo 20 vuotta sitten ja päivitti käännöksensä nyt julkaistavaksi Viron runokartalla.
Toisin kuin võrussa, Hiidenmaan murteessa suomalaisen kieli ei mene solmuun õ-kirjaimen kanssa, sillä se puuttuu tyystin Hiidenmaan murteesta.
“Lehm ja koiv” -runosta on tehty parisenkymmentä käännöstä eri kieliin ja murteisiin. Alkuperäisen runon ja käännöksiä voit lukea myös Laaksosen kotisivulta.
Viron runokartan kiehtova kuriositeetti on Laaksosen runo “Häme hämäri” (kokoelmasta Raparperisyrän, 2002), joka kertoo hämäläisestä miehestä. Sekä Rahman että Kokla ovat mukauttaneet runokäännöksensä omaan kokemusmaailmaansa: Rahmanin versiossa mies on Mulgimaalta Etelä-Virosta ja Koklan versiossa Muhun saarelta.
Myös Laaksosen Varsinais-Suomeen sijoittuva runo “Tämä kaupunk” on päässyt Koklan mukauttamana uusiin maisemiin Hiidenmaalle nimellä “See maa”.
Heli Laaksosen Viron runokartalla julkaistut runot löytyvät täältä.