Viron runokartalla on alkuvuodesta julkaistu virolaisten ja latvialaisten toisistaan kirjoittamia runoja. Runoissa näkyy hyväntahtoinen naljailu naapureiden kesken ja toisaalta stereotyyppiset mielikuvat naapurimaasta.
Guntars Godiņš uudistaa latvialaista kirjallisuutta kääntämällä
Guntars Godiņš on 1980-luvulla debytoinut latvialainen runoilija ja kääntäjä. Monista Godiņšin käännöksistä on tullut latvialaisten suuria suosikkeja: esimerkiksi hänen kääntämänsä Heli Laaksosen runot ovat rakastettuja ympäri Latvian.
Contra leikittelee viron ja latvian kielten yhteisillä sanoilla
Võrulainen kirjailija Margus Konnula eli Contra opetteli latvian kielen ja alkoi kääntää naapureiden kirjallisuutta viroksi. Contra tuntee myös vitsit, joita naapureista kerrotaan puolin ja toisin.
Runoajelulle pääsy on legendaarinen kokemus
Runoajelu-festivaali on kiertänyt Suomea, Viroa ja Latviaa jo seitsemäntoista vuotta. Tuottaja Jenni Kallionsivu muisteli tapauksia kiertueilta ja kertoi, mikä festivaalin esiintyjissä on muuttunut alkuajoista tähän päivään.
Maima Grīnberga kääntää latviaksi lempikirjojaan virosta ja suomesta
Kääntäjä Maima Grīnbergan nimi on monelle latvialaiselle kirjallisuuden ystävälle laadun tae. Hän kertoo, minkä teosten kääntämisestä hän vielä haaveilee, kummasta kielestä kääntäminen on helpompaa ja mitä latvialaisia kirjoja hän toivoisi suomalaisten ystäviensä lukevan.
Latvialaiselle Rūta Mežavilkalle Viro merkitsee pohjoista, talvea ja pakkasta
Kun etsimme latvialaista nykyrunoutta Viron runokartalle, eniten Viroon liittyviä runoja löytyi Rūta Mežavilkalta. Mežavilkalta ilmestyi vuonna 2022 uusi runokokoelma kahdentoista vuoden tauon jälkeen.
Kārlis Vērdiņš kokoaa runoja lakiteksteistä, tekstiviesteistä ja paikannimistä
Kārlis Vērdiņš on Latviassa runoilija, jonka nimen kaikki taiteiden ystävät tuntevat. Vuonna 2020 ilmestyi hänen kuudes runokokoelmansa, jonka toteutustapa herätti niin hämmästystä, epäilyksiä kuin innostustakin.
Carolina Pihelgas etsii kadonneiden sukulaisten juuria Latviasta ja Venäjältä
Carolina Pihelgasin runoissa palataan usein lapsuuteen ja kauan sitten elettyihin hetkiin. Runossa ”Sateinen päivä” hän hahmottelee isoäitinsä juuria Riikaan. Viime vuonna ilmestyneessä esikoisromaanissaan hän luo kadonneelle isoäidille mahdollisen elämäntarinan.
Reijo Roos matkustaa satunnaisiin paikkoihin ja kirjoittaa niistä runon
Mustamäellä syntyneen Reijo Roosin esikoiskokoelmassa on useita runoja Viron eri paikkakunnilta. Suurin osa niistä kertoo Tallinnasta, mutta mukana on myös pienempiä paikkoja, kuten Tapa ja Põltsamaa.
Turun runokartan nähtävyyksiä ovat Jarkko Laineen muistopatsas ja Kupittaan Sittari
Tiedätkö millainen maisema aukeaa Itäharjun bunkkereilta? Jos tiedät, olet todennäköisesti turkulainen. Jos et tiedä edes, mitä Itäharjun bunkkerit ovat, luet niistä kertovaa runoa todennäköisesti eri tavalla kuin turkulaiset.