Võrulainen kirjailija Margus Konnula eli Contra opetteli latvian kielen ja alkoi kääntää naapureiden kirjallisuutta viroksi. Contra tuntee myös vitsit, joita naapureista kerrotaan puolin ja toisin.
Runoajelulle pääsy on legendaarinen kokemus
Runoajelu-festivaali on kiertänyt Suomea, Viroa ja Latviaa jo seitsemäntoista vuotta. Tuottaja Jenni Kallionsivu muisteli tapauksia kiertueilta ja kertoi, mikä festivaalin esiintyjissä on muuttunut alkuajoista tähän päivään.
Carolina Pihelgas etsii kadonneiden sukulaisten juuria Latviasta ja Venäjältä
Carolina Pihelgasin runoissa palataan usein lapsuuteen ja kauan sitten elettyihin hetkiin. Runossa ”Sateinen päivä” hän hahmottelee isoäitinsä juuria Riikaan. Viime vuonna ilmestyneessä esikoisromaanissaan hän luo kadonneelle isoäidille mahdollisen elämäntarinan.
Reijo Roos matkustaa satunnaisiin paikkoihin ja kirjoittaa niistä runon
Mustamäellä syntyneen Reijo Roosin esikoiskokoelmassa on useita runoja Viron eri paikkakunnilta. Suurin osa niistä kertoo Tallinnasta, mutta mukana on myös pienempiä paikkoja, kuten Tapa ja Põltsamaa.
Turun runokartan nähtävyyksiä ovat Jarkko Laineen muistopatsas ja Kupittaan Sittari
Tiedätkö millainen maisema aukeaa Itäharjun bunkkereilta? Jos tiedät, olet todennäköisesti turkulainen. Jos et tiedä edes, mitä Itäharjun bunkkerit ovat, luet niistä kertovaa runoa todennäköisesti eri tavalla kuin turkulaiset.
Maarja-Liis Mölder: Kenestäkään ei tule runoilijaa yksin
Harkun kunta järjesti kesällä runokilpailun juhlapäivänsä kunniaksi. Kilpailun voittajaksi valittiin runo ”Parasta ennen”, jonka on kirjoittanut nuori runoilija Maarja-Liis Mölder.
Runoilija Mihkel Kaevats näyttää uusia kulmia Koplista
Olen sopinut runoilija Mihkel Kaevatsin kanssa tapaamisen Malevan pysäkille, mutta häntä ei näy missään. Sitten alkavat ratikkapysäkin viereisen suuren puun oksat kahista. Mihkel Kaevats on kiivennyt puuhun ja tähyillyt sieltä ihmisiä aikansa kuluksi.
Ville-Juhani Sutinen kulkee teoksessaan samoja reittejä kuin maailmankirjallisuuden henkilöt
Ville-Juhani Sutisen teos Sivupolkuja on syntynyt uteliaisuudesta kaunokirjallisia maisemia kohtaan. Millainen elämä Fjodor Dostojevskin Pietarin kaduilla kuhisee? Voiko Virginia Woolfin mielenmaisemia ymmärtää paremmin kävelyretkellä tämän kotikylässä Rodmelllissa?
Verijoki ja hiljainen metsälampi – Lauri Sommerin mystinen Võrumaa
“Ajakaa laakson läpi ja Pärlijoen yli, kunnes oikealla näkyy punatiilinen bussipysäkki”, luen autossa ohjeita. Olen perheeni kanssa menossa käymään runoilija Lauri Sommerin luona Võrumaalla.
Viron runokartan itäisimmästä pisteestä on pitkä matka länteen
Viron runokartalla on jo lähes 300 runoa. Missä on kartan pohjoisin runo, entä eteläisin? Onko idässä erilaista kuin lännessä? Mikä on Viron runokartan syrjäisin ja omituisin paikka?