Runoilija Veronika Kivisilla on ikuistanut Tallinnassa sijaitsevan legendaarisen ruokakaupan suosituiksi somepäivityksiksi, ja ne on painettu myös kirjaksi. Viron Runokartalle suomennettiin näistä teksteistä valikoima, joka loihtii Pääskülan kaupan ja kadut silmiemme eteen.
”Pääskülan kauppa on mielettömän runollinen paikka”, Veronika Kivisilla kirjoittaa.
Pääsküla on Tallinnan eteläisimpiä kaupunginosia ja kuuluu Nõmmeen, suosittuun puutarhakaupunginosaan. Sekä Nõmmelle että Pääskülaan on helppo matkustaa junalla Tallinnan rautatieasemalta.
Pääskülan aseman ja Pärnu maanteen liikenneympyrän välissä ammottaa kuitenkin tätä nykyä tyhjä liikehuoneisto, jota koristaa vain karu teksti ”Anda rendile” eli vuokrattavana. Ruokakauppa Kauplus Pääsküla eli paikallisittain Pässa pood toimi juuri tässä rakennuksessa.
Pääskülan kauppaan tultiin kauempaakin
Pääskülan ruokakauppa ei kuulunut yhteenkään ketjuun, ja Pääskülan asukkaat pitivät sitä uskollisesti kyläkauppanaan aina sen sulkemiseen saakka vuoden 2020 alussa. Kauppa kiinnitti sympaattisuudellaan myös ohi ajavien huomion, ja väitetään, että siellä kävi ihmisiä varta vasten kauempaakin. Ilmeisesti kassavirta ei silti riittänyt kilpailussa suuria ostoskeskuksia vastaan.
Pari vuotta ennen Pääskülan kaupan sulkemista ilmestyi runoilija Veronika Kivisillan proosarunokokoelma Kuni armastus peale tuleb. Kokoelmassa on useampikin teksti Pääskülan kaupasta.
Veronika Kivisilla vieraili kaupassa ensimmäistä kertaa muutettuaan Pääskülaan vuonna 2001. Alueen pienet kulmapuodit sulkivat ovensa yksi kerrallaan, ja Kauplus Pääsküla jäi asuinalueen ainoaksi ruokakaupaksi. Kaupassa ei päällisin puolin ollut mitään erikoista, ja myös Kivisilla alkoi rampata siellä vain siksi, ettei kilpailijoita ollut.
”Huomasin kuitenkin pian, että kaupasta tekivät erityisen siellä käyvät ihmiset. Se oli todellinen kyläkauppa, aloin pian tuntea sekä myyjät että vakioasiakkaat”, Kivisilla kertoo. ”Yksi silmiinpistävä kävijä oli aamutakissa kulkeva asiakas. Kun häneltä kysyttiin, mikä häntä viiraa, hän vastasi, että tämähän on minun kotikauppani, miksei täällä voisi käydä aamutakissa.”
Samalla kun lähikaupan tutut naamat painuivat runoilijan mieleen, hän sai huomata, että myös kaupassa tunnettiin hänet. ”Lähdin toisen lapseni syntymän jälkeen ensimmäistä kertaa omin jaloin kauppaan, ja kassalla kysyttiin, että kumpi tuli. Siellä oli tietenkin huomattu, että raskaana ollut asiakas palasi nyt pienen tauon jälkeen taas ostoksille.”
Kaupan myyjästä tuli runollinen hahmo
Pääskülan kaupan myyjistä yksi tuli Veronika Kivisillalle läheisimmäksi. Viron ja venäjän sekakieltä puhuvalla Svetlanalla oli aina jotain mielen päällä. Tämä tunteikas nainen päätyi Kivisillan somepäivityksiin niin usein, että hänestä kasvoi lopulta Pääskülan kaupasta kertovien tekstien päähenkilö.
”Olen toistanut teksteissäni kaiken sanasta sanaan juuri sellaisena, kuin se tapahtui. Svetlana on niin hämmästyttävän runollinen hahmo, että minun ei ole tarvinnut lisätä sanaakaan. Ryntäsin usein kaupasta ulos kirjoittamaan keskustelumme muistiin heti, etten kadottaisi sanaakaan”, Veronika Kivisilla kertoo.
Viron runokartalla Svetlana esiintyy yhteensä neljässä tekstissä. Vironkieliset sanat on käännöksissä korvattu suomenkielisillä, mutta suurin osa venäjänkielisistä sanoista jätetty kääntämättä. Venäjän ja viron sekoittuminen puhekielessä on arkipäivää lähes kaikilla asuinalueilla Tallinnassa ja monin paikoin muuallakin Virossa.
Sekakielen lisäksi Svetlanan hahmossa kukkii paikallinen kulttuuri, joka ainakin suomalaisille näyttäytyy vähän eksoottisena. Naistenpäivä otetaan vironvenäläisten keskuudessa tosissaan. Vanhat hyvät kansanomaiset tavat muistetaan myös Neitsyt Marian puhdistuspäivänä 2. helmikuuta ja Marian ilmestyspäivänä 25. maaliskuuta. Näiden kirkkopyhien viettoon on sekoittunut paljon kansanuskoa, joista Kivisillan tekstissä mainitaan kehräyskielto ja punaisten juomien nauttiminen.
Runoteoksesta otettiin toinen painos
Veronika Kivisillan kokoelman ilmestymisen aikoihin vuonna 2018 yksi sen teksteistä painettiin myös tallinnalaiseen paikallislehteen.
”Pomo oli soittanut Svetlanalle, että Nõmmen sanomissa on hänestä kertova teksti. Svetlana oli saanut uutisesta šokin ja pyytänyt kaksi päivää vapaata”, Veronika Kivisilla muistelee. ”Pelkäsin tietenkin, että Svetlana loukkaantuu minuun verisesti, mutta toivuttuaan hän oli ennemminkin ylpeä ja onnellinen saamastaan huomiosta. Kerran näin kaupassa toisen myyjän tulkkaavan kirjani vironkielisiä tekstejä Svetlanalle venäjäksi.”
Kirja oli niin suosittu, että siitä otettiin vuonna 2020 täydennetty painos 2.0 ‒ vain muutama kuukausi kaupan sulkemisen jälkeen. Teksteissä näkyy somepäivitysten tyyli, mutta samalla ne kohoavat jokapäiväisen somevirran yläpuolelle hallitun rakenteensa ja kielensä ansiosta.
Seuraavan kokoelman runot kertovatkin Helsingistä
Veronika Kivisilla asui Pääskülassa lähes kaksikymmentä vuotta, ja hänen lapsensa kasvoivat puutarhakaupunginosan mäntyjen alla. Teksteihin on ikuistettu myös lähimetsien retkipolut ja kotipihan raparperit. Vuonna 1978 syntynyt Kivisilla on itse kasvanut Mustamäellä elementtitalossa.
Nykyään kirjailija tähyilee kotikaupungistaan Tallinnasta Helsinkiin päin. Hänellä on tekeillä runokokoelma Helsingi helistikud, jonka tekstit on kirjoitettu osin Helsingissä ja osin korona-ajan Tallinnassa Helsinkiä ikävöiden. Kokoelma ei kuitenkaan kerro ensisijaisesti rakkaudesta Suomen pääkaupunkiin. ”Rakkaus on tällä kertaa enemmän henkilökohtaista laatua”, kirjailija paljastaa.
Lukemaan runoja!
Lue Veronika Kivisillan runot ja Anniina Ljokkoin suomennokset Viron runokartan kirjailijasivulta.
Etsi Pääskülan kaupan ja vehreän omakotitaloalueen maisemat Viron runokartalta osoitteesta Pärnu maantee 421, Tallinna.
Veronika Kivisillan runoja on julkaistu suomeksi aiemmin myös Nippernaati-antologiassa, jota voi lukea myös netissä.