Nippernaati-antologian viides osa ilmestyy syksyllä. Sitä ennen ehdit vielä lukea sarjan neljä aiempaa osaa, joista jokaisessa on tekstit kymmeneltä kirjailijalta.
Nippernaatissa julkaistaan suomeksi virolaista nykykirjallisuutta sellaisilta kirjailijoilta, joita ei ole aiemmin juuri suomennettu. Tekstejä on kertynyt nyt jo yhteensä neljältäkymmeneltä kirjailijalta, ja kaikki tekstit ovat ilmaiseksi luettavissa Viro-instituutin sivulta.
Sarjan neljännen osan tekstit on valittu Viron karttaa tutkimalla. Novellien, runojen, romaanikatkelmien ja sarjakuvan tapahtumat sijoittuvat eri puolille Viroa aina merenrannoilta syvälle Setomaalle. Näiden linkkien kautta pääset suoraan neljännen osan teksteihin ‒ ota rento asento puutarhatuolissa ja lennähdä Viroon!
1. pysähdys: Hiljaisen vuodenajan Haapsalu
Yhdysvalloista Viroon muuttanut Adam Cullen on yllättänyt virolaiset kirjoittamalla kokonaisen haikukokoelman viroksi. Kokoelma on omistettu pikkukaupunki Haapsalulle, jossa Cullen on viettänyt paljon aikaa myös turismikauden ulkopuolella. Länsirannikolla sijaitseva Haapsalu tunnetaan kesäisenä kylpyläkaupunkina, mutta Cullenin haikuissa kaupungissa eletään viileää vuodenaikaa. Merja Aho ja Hannu Oittinen säilyttivät suomennoksissa virolaisten oman vironhaikun mitan. Muutama suomennettu vironhaiku on julkaistu Nippernaatin lisäksi myös Viron runokartalla.
2. pysähdys: 1930-luvun Haapsalu
Kirjailija Elin Toona Gottschalk on puolestaan syntynyt Haapsalussa mutta elää nyt Yhdysvalloissa. Hän lähti Virosta jo lapsena äitinsä ja isoäitinsä kanssa ja on kertonut karmivan jännittävästä pakomatkasta muistelmissaan. Maija Rantanen on suomentanut teoksesta ensimmäisen luvun ”Eilinen on historiaa”, joka loihtii silmiemme eteen 1930-luvun Haapsalun rantapromenadin ja puutalokorttelit.
3. pysähdys: Tallinnan arkitodellisuus
Millaisia kipupisteitä vapaassa Virossa aikuistuneella sukupolvella on? Runoilija Jürgen Roostelta on suomennettu aiemmin runoja, mutta novelli “Pornofilmi ja pullo viinaa” on hänen ensimmäisestä proosakokoelmastaan. Tallinnaan sijoittuvan tekstin on suomentanut Hannu Oittinen, jolla itselläänkin on toinen jalka Tallinnassa.
4. pysähdys: Luonnonkaunis pohjoisrannikko
Tallinnasta itään mentäessä vastaan tulevat pohjoisrannikon maisemat, joissa kirjailija Aino Pervik on perheineen viettänyt kesiään jo monen sukupolven ajan. Lahemaan kansallispuiston ympäristö rantakylineen on suosittua kesämökkialuetta. Kirjailijan muistiinmerkintöjä sieltä ovat suomentaneet käännöstaiteen opiskelijat Virpi Kauranen, Aaro Kalliokoski, Tuulikki Palva ja Annika Viirma.
5. pysähdys: Keski-Viron pikkukaupungit Paide ja Rakvere
Miltä näyttävät Paide ja Rakvere sarjakuvassa? Kuuluisaa virolaissäveltäjää Arvo Pärtiä ajatellessa tulevat kaupungeista helposti mieleen Tallinna tai Wien ja Berliini. Moni on jo ehtinyt vierailla myös Arvo Pärt -keskuksessa Laulasmaalla Tallinnan länsipuolella. Arvo Pärtin elämäntarina vie meidät kuitenkin Keski-Viroon Paiden ja Rakveren kaupunkeihin, joissa säveltäjä varttui sodan varjossa. Sarjakuvataiteilija Joonas Sildre on luonut Arvo Pärtin elämästä sarjakuvaromaanin, josta Nippernaatissa on julkaistu Kaisu Lahikaisen suomentama katkelma “Kahden sävelen välissä”.
6. pysähdys: Vanhauskoisten kylät Peipsijärven rannalla
Kierroksen seuraava pysähdyspaikka on Peipsijärven rannalla Kolkjan kylässä, joka tunnetaan sipuleista ja venäjänkielisistä vanhauskoisista. Outi Hytönen on suomentanut kaksi ensimmäistä lukua Vahur Afanasjevin romaanista Serafima ja Bogdan, joka kertoo kylän asukkaiden vaiheista toisen maailmansodan jälkeen.
7. pysähdys: 1920-luvun Tartto
Eva Koffin romaanikatkelma vie meidät ensin 1990-luvun Tallinnan Mustamäelle sairaalan katolle. Sieltä hyppäämme suoraan 1920-luvulle Tarttoon ja Le Mimosa -klubille. Heidi Iivari on suomentanut Eva Koffin romaanista kaksi lukua, joissa eri sukupolvien naiset yrittävät saada selkoa niin elämästä kuin rakkaudesta.
8. pysähdys: Vabrikukatu kolme, Tartto
Vabriku on lyhyt katu lähellä Tarton rautatieasemaa, ja sitä kävellessä voi kerralla nähdä sekä uutta että vanhaa. Nuori runoilija Silvia Urgas on tuolta kadulta käsin pohtinut kaupunkikuvan muuttumista. Runomuotoisen tekstin on suomentanut Annamari Typpö.
9. pysähdys: Kätketty Tartto
Kun keskiaikaisissa kaupungeissa tehdään kaivutöitä, vastaan tulee silloin tällöin kaupungin alle hautautunut menneisyys. Näin käy Tartossa usein. Runoilija Timo Maran kaivelee Tarton kulttuurikerrostumia runosarjassaan ”Kätketty Tartto”. Nykyisen ja menneen lisäksi yliopistokaupungin kaduilla on läsnä luonto. Runot on suomentanut Katja Meriluoto.
10. pysähdys: Mystinen Setomaa
Setomaa, Viron kaakkoiskulmassa sijaitseva setojen asuinalue jatkuu nykyisen Venäjän puolelle. Noilta seuduilta on Lauri Sommerin kihelmöivä kertomus ikonirosvoista. Tarina on tosi, ja mystinen, ja Arja Korhonen on saanut siihen rajaseutujen tunnelmaa käyttämällä käännöksessä savolaista murretta.