Viron runokartalla ennestään julkaistut Hannu Oittisen suomenkieliset runot saivat nyt rinnalleen vironkieliset käännökset. Käännökset teki Hannu Oittisen puoliso Mari-Liis Roos, joka pääsi laskemaan vironhaikun tavuja ja eläytymään Viron kartan tarkasteluun suomalaisin silmin.
Runoilija Kai Aareleid käänsi kesän aikana Runokartan suomalaisia runoja viroksi. Oli kuitenkin yksi runoilija, jonka teksteihin hän ei rohjennut kajota. Hän arveli, että runoilija Hannu Oittinen, joka on itse kokenut kirjallisuuden kääntäjä, haluaisi ehkä virontaa omat tekstinsä oman perheen voimin.
Kai Aareleid oli oikeassa. Parin kuukauden kuluttua Hannu Oittiselta tuli pitkä tiedosto runokäännöksiä. Hänen puolisonsa, virolainen Mari-Liis Roos oli ottanut haasteen vastaan ja kääntänyt viroksi kaikki miehensä Runokartalla julkaistut vielä virontamattomat runot.
Urakka ei ollut aivan helppo. Hannu Oittisen runoista iso osa on kirjoitettu vironhaikun muotoon. Vironhaiku on virolaisten oma sovellus klassisesta 5+7+5 -haikumuodosta ja sisältää 4+6+4 tavua ja tavallisesti kaksi säkeistöä. Se on vielä klassista haikuakin tiiviimpi runomuoto, mutta toimii viron lyhyiden sanojen kanssa hyvin.
Kääntäjälle haasteellisin ja samalla hauskin pala oli kuitenkin hiidenmaalaisista paikannimistä koottu runo “Risti hindu!”
“Hannu oli itse sitä mieltä, että tätä runoa ei voi kääntää, mutta onneksi kuulin sen vasta, kun olin jo kääntänyt runon”, Mari-Liis Roos kertoo.
Hannu Oittinen on valinnut runoon Hiidenmaan saarelta paikannimiä, joilla on jokin merkitys suomen kielessä. Tällaisen höpölöpön kääntämiseksi olisi useita mahdollisuuksia. Mari-Liis Roos päätti kokeilla, miltä teksti näyttää, kun sen kääntää sanasta sanaan viroksi suomenkielisten merkitysten pohjalta. Vironnoksen pitäisi nyt siis näyttää virolaisille siltä, miltä hiidenmaalaiset paikannimet näyttävät suomalaisista.
“Suomen paikannimistä voisi tehdä virolaisille samanlaisen runon, niissä kun on paljon sellaisia, jotka tarkoittavat viroksi jotain, esimerkiksi Pori ja Lahti”, Mari-Liis Roos suunnittelee.
Runokartta sai samassa hötäkässä Hannu Oittiselta myös pari ennen julkaisematonta runoa. Niistä toinen on vasta tänä syksynä kirjoitettu runo “Kulje alisiin”. Runossa kuljetaan Setomaalla aivan Venäjän rajan tuntumassa ja sen yli. Runossa mainituista paikannimistä Saatse ja Meremäe ovat Viron puolella, sen sijaan Kulje-niminen kylä, eli paikallisittain Kuulja (venäjäksi Кулье), on jäänyt rajan taakse Venäjälle Pihkovan oblastiin. Runo leikittelee Kulje-nimen suomenkielisellä merkityksellä. Kulkeminen rajan yli on Setomaalla latautunut merkityksillä, sillä alue on jakautunut kahden valtion alueille, aivan kuten Karjalan kulttuurialue Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Mari-Liis Roos on käyttänyt tekstin vironnoksessa alueen paikallista murretta.
Mari-Liis Roos on itsekin ammatiltaan kääntäjä, ja hänen runovironnoksiaan on aiemmin julkaistu mm. 8+8 -antologiassa. Häneltä julkaistiin myös pari omaa haikua Hannu Oittisen vironhaikujen kokoelmassa Assamallan asemalla.
Mari-Liisin ja Hannun kaksikielisessä perheessä kielten kääntely, taivuttelu ja sekoittelu on arkipäivää. Heidän poikansa Reijo Roos puhuu ja kirjoittaa sekä suomeksi että viroksi.
Hiidenman paikannimien merkitykset suomen kielen kautta
Mari-Liis Roos käänsi Hiidenmaan paikannimiä viroksi, aivan kuin ne olisivat suomen kielen sanoja. Sanat ovat listalla samassa järjestyksessä kuin ne mainitaan Hannu Oittisen runossa “Risti hindu!”
Risti – 1) rist; 2) risti (kaardimast); 3) risti (verbi ristima käskiva kõneviisi vorm)
Hindu – hindu, hindulanna
Viiri – 1) vimpel, viir (pikk kitsas vimpel); 2) tuulelipp
Kukka – lill, õis
Viita – võsa, noor lehtmets
Puski – puskis (verbi puskima lihtmineviku vorm)
Ala – 1) pindala; 2) valdkond; 3) hakka (käskvorm verbist hakkama); 4) ala-, all-, alumine
Harju – mäeseljak, oos, vallseljak
Kuri – kord, distsipliin
Moka – viga, prahmakas
Ole – ole (käskvorm verbist olema)
Utu – udu
Lelu – mänguasi
Kiisi – sööstis (lihtmineviku vorm verbist sööstma)
Kalana – kalana (olev kääne nimisõnast kala)
Lue Hannu Oittisen runoja suomeksi ja viroksi kirjailijasivulta tai etsi paikat suoraan Viron runokartalta.
Ylimpänä olevan kuvan on ottanut Dmitri Kotjuh.