Kārlis Vērdiņš on Latviassa runoilija, jonka nimen kaikki taiteiden ystävät tuntevat. Vuonna 2020 ilmestyi hänen kuudes runokokoelmansa, jonka toteutustapa herätti niin hämmästystä, epäilyksiä kuin innostustakin: teoksen runot koostuvat pääasiassa jo olemassa olevista tekstiaineksista kuten lakiteksteistä, hakukonehauista ja tekstiviesteistä. Runoilija vastasi suomentaja Annika Sunan kysymyksiin töistään ja latvialaisesta nykyrunoudesta.
Sinä olet niin runoilija, runouden kääntäjä, kirjallisuuden toimittaja kuin kirjallisuudentutkijakin. Sain tietää, että sinulla on ollut myös bändi, jonka kappaleen sanoitus julkaistaan nyt Viron runokartalla. Mikä oli Maukas?
– Maukas-bändi oli runoilija-boheemien porukka. Vuonna 2008 bailasimme paljon ja kerran perustimme sattumalta pop-bändin. Sitten kaverimme alkoivat kutsua meitä esiintymään, ja seuraavina vuosina meillä oli useampia konsertteja, joissa esitimme omia kappaleitamme. Yksi niistä oli kappaleeni ”Virolaiset tekee sen paremmin”, joka kertoo siitä, minkä kaikki latvialaiset jo tietävät: Virossa kaikki on paremmin.
Myös uusimmassa runokokoelmassasi Gatavā dzeja on runo Virosta – tai tarkemmin ottaen kaikista Baltian maista. Baltic Google Map on runo, jonka kolmesta osasta kukin on omistettu yhdelle Baltian maalle, ja se koostuu kartalta löydetyistä paikannimistä. Miten runo syntyi?
– Karttaa katsellessani huomasin, että jotkin Viron paikannimet vastaavat joitakin latvian kielen sanoja. Aloin sitten etsiä niitä tarkoituksella ja keksin tehdä kolmiosaisen äänteellisen runon kaikkien kolmen Baltian maan paikannimistä, joista monet muistuttavat latvialaiselle lukijalle tuttuja sanoja. Sen jälkeen kirjoitin samankaltaisen runon myös Italiasta, josta tosin tuli todella rivo, sillä käytin paikannimiä kuten ”Pisa” (suom. ’panee’, ’nai’).
Uusin kokoelmasi on siis löydetyn runouden kokoelma, ilmeisesti ensimmäinen laatuaan Latviassa. Yksi sen runoista on suomennettu latvialaisen kokeellisen nykyrunouden kokoelmaan Jos unohdat oman nimesi (2020, Palladium Kirjat), jossa on myös kirjoittamasi esipuhe. Siinä mainitset itälatvialaisen Preiļin kunnan mukaan nimetyn käsiterunouden ryhmän. Kerro hieman Preiļin käsiterunoilijoista ja miten itse kiinnostuit aiheesta.
– Ryhmän muodostivat vuonna 2016 runoilijat, joita yhdisti kiinnostus käsiterunouden menetelmiin. Ajattelin silloin, että on tullut aika etsiä uusia latvialaisen runouden ilmaisukeinoja, ja toisetkin innostuivat. Päägurumme ja innoituksen lähteemme on runoilija Einārs Pelšs, joka oikeastikin asuu Preiļissä. Hän alkoi joitakin vuosia sitten kirjoittaa käsiterunoutta, joka on tietoisesti lo-fi, huliganistista, visuaalista ja anarkistista.
– Näiden vuosien aikana olemme julkaisseet useita arvioita ja artikkeleita käsiterunoudesta. Töitämme on ollut esillä Latvian kansallismuseon näyttelyssä, minkä ansiosta olemme jopa olleet ehdolla arvostetun Purvītis-kuvataidepalkinnon saajiksi. Olemme valmistelleet performansseja ja esiintyneet runotapahtumissa. Meillä on myös manifesti, joka on julkaistu manifestien käännöskokoelmassa. Meidän käsitetaiteemme on avointa ja riemukasta.
Olet yksi tunnetuimmista latvialaisista runoilijoista niin Latviassa kuin maailmallakin. Millaisena näet roolisi tai paikkasi latvialaisessa runoudessa? Keitä pidät esikuvinasi?
– Minulle rakkaimpia latvialaisrunoilijoita ovat Eriks Ādamsons ja Gunars Saliņš, mutta myös latvialainen nykyrunous on minulle tosi tärkeää. En erityisesti ajattele omaa rooliani tai paikkaani. Arvostan sitä, että saan julkaista töitäni ja työskennellä erilaisissa luovissa ja tieteellisissä projekteissa. Viime vuosina olen myös alkanut opettaa luovaa ja tieteellistä kirjoittamista Latvian taideakatemiassa. Minua ilahduttaa kovasti, että vuonna 2022 ilmestyi valittujen runojeni kokoelma liettuaksi ja ranskankielisen kokoelman olisi tarkoitus ilmestyä tänän vuonna.
Valmistuit tänä talvena jo toisen kerran kirjallisuustieteen tohtoriksi, tällä kertaa Yhdysvalloissa. Muuttiko opiskelu Yhdysvalloissa jollain tavalla ajatuksiasi latvialaisesta runoudesta?
– Yhdysvalloissa yritin lukea paikallista nykyrunoutta, mutta ymmärsin, että olen kasvanut niin syvälle sisään latvialaiseen runouteen, etten oikeastaan ymmärrä suurinta osaa amerikkalaisista nykyrunoilijoista.
Olen saanut käsityksen, että seuraat hyvin tiiviisti latvialaisen runouden käänteitä. Mitä mielenkiintoista latvialaisessa runoudessa on viime aikoina tapahtunut?
– Käsiterunouden ohella pidän mielenkiintoisena nuorimpien runoilijoiden sukupolvea, jonka seitsemän edustajan yhteiskokoelma Kā pārvarēt niezi galvaskausā? ilmestyi vuonna 2018. Sen jälkeen melkein kaikilta kokoelman runoilijoilta on ilmestynyt erittäin hyvä esikoiskokoelma.
– Oma ilmiönsä on lastenrunous, joka on toisinaan varsin kiinnostavaa ja kokeellista myös aikuisille (Marts Pujāts, Inga Gaile, Ērika Bērziņa, Žebers ynnä muita runoilijoita). Runoutta kirjoitetaan myös latgallin murteella, jota puhutaan Latvian itäosassa. Myös venäjänkielisten runoilijoiden ryhmä Orbīta on aktiivinen ja suuntaa toimintaansa yhä enemmän julkaisutoimintaan.
– Kaiken kaikkiaan minusta kuitenkin tuntuu, että runouden prosessit ovat hyvin hitaita, sillä Latvian kirjallisuus on pieni ja meiltä puuttuu kapasiteettia. Kaiken lisäksi runoilijoiden on ansaittava elantonsa, eivätkä he siksi ehdi istuskelemaan kotona ja miettimään, minkälaisilla runoilla he voisivat jälleen yllättää lukijansa.
Vuonna 2014 sanoit Suomi–Latvia-ystävyysseura Rozentālsin haastattelussa , että kun sinulta kysytään, mistä kirjoitat, vastaat tavallisesti kirjoittavasi seksistä ja väkivallasta. Onko vastauksesi muuttunut näiden yhdeksän vuoden aikana? Minkä parissa työskentelet tällä hetkellä?
– Vastaus on mielestäni edelleen hyvä. Tosin olen juuri lähettänyt kustantamoon uusimman lastenkirjani, ja kirjoitan vähitellen myös runoja uuteen runokokoelmaan. Vastikään ilmestyi ensimmäinen latviankielinen kokoelma T. S. Eliotin runoista, ja olen yksi sen tekijöistä. Pääasiassa kuitenkin työskentelen tutkimuksen parissa, ja runoudelle jää vain vähän aikaa.
Lukemaan runoja!
Kārlis Vērdiņšin runo “Virolaiset tekee sen paremmin” löytyy sekä kirjailijasivulta että runokartalta!