Venla-Vanamo Asikainen

Venla-Vanamo Asikainen_kuplia
Kuva: Heini Salo

15.4.TALLINNA

Metodistikirkon tornia kutittaa iltataivaan purppura.
Eri kuin esimerkiksi:
             Lahemaan raudan tahriman rantaviivan purppura
            Ylä-Ruthin kahvikuppien purppura

Vimmattu tuulikello kuorsaa!
Säilön viikkotolkulla epätäydellisessä
symmetriassa hukattua unta.

Silti tänäänkin huomaan hengitykseni
kun viereisen asunnon ikkunalaudalla
lapsenomaisesti maalattu tulppaanimaljakko palaa

punaiselle (R) ja siniselle (B) valolle herkät tappisolut ovat aktiivisia

Eilen mietin kuinka paljon pidän pallopaidastasi
jonka värejä en muista.

 

Katseen kääntäjälle,
W

Venla-Vanamo Asikainen ja Tuomas Taskinen: Lainattua valoa
Esterin Kirja, 2019

Runo on alunperin kirjoitettu osana runokirjeenvaihtoa Tuomas Taskisen kanssa keväällä 2018.

15.4.TALLINN

Metodisti kiriku torni kõditab õhtupooliku purpur.
Teistsugune kui näiteks:
            Rauast räsitud Lahemaa rannajoone purpur
            Ylä-Ruthi kohviku tasside purpur

Pöörane tuulekell norskab!
Teen nädalate kaupa sisse ebatäiuslikus
sümmeetrias kaotatud und.

Ometi märkan ka täna oma hingamist
kui kõrvalkorteri aknalaual
põleb lapsikult maalitud tulbivaas

punasele (R) ja sinisele (B) valgusele tundlikud kolbrakud on aktiivsed

Eile mõtlesin, kui väga mulle meeldib su mummuline särk
mille värve ma ei mäleta.

 

Pilgupöörajale,
W

Soome keelest tõlkinud Kai Aareleid
Viron runokartta 2020

31.5. TALLINNA

Niin kuin sormenpäissäni on
tässäkin hetkessä maailma

yhä minä haluan sinut

Tiedän: minuun painautuu
pihasyreenin kukinnoissa taivaan posket;
pulleat unelmat violetin viehtymyksen.

Kalamajan rannalla
tuulenvire hyvästelee meidät
kotimaihinsa vain palaavat yksitellen
you are caaarried

Lopulta nukahdan.
Voimieni suojassa uni
jonka keskellä peipon pyöristyvä ääni

Tyyny säilyttää sen,
mihin en pysty.

 

Uudelta sivulta,
W

Venla-Vanamo Asikainen ja Tuomas Taskinen: Lainattua valoa
Esterin Kirja, 2019

Runo on alunperin kirjoitettu osana runokirjeenvaihtoa Tuomas Taskisen kanssa keväällä 2018.

31.5. TALLINN

Nii nagu mu sõrmeotstes on
praegugi maailm

sind ma tahan endiselt

Tean: aiasireli õiekobarates
suruvad end minu vastu taeva põsed:
violetse kiindumuse lopsakad unelmad.

Kalarannas
ütleb tuulevire ükshaaval hüvasti
meile kes me naaseme kodumaale
you are caaarried

Lõpuks uinun.
Mu jõuvarude rüpes uni
mille südames metsvindi uinutav hääl

Padi hoiab alles selle,
mida mina ei suuda.

Uuelt lehelt,
W

 

Soome keelest tõlkinud Kai Aareleid
Viron runokartta 2020

Begin typing your search term above and press enter to search. Press ESC to cancel.

Takaisin ylös