Maarja Pärtna

Maarja-Pärtna_foto-Riho-Kall
Foto: Riho Kall

JOKI, MESIANGERVO, KUTISTUMINEN

tänä talvena ei tullutkaan kylmä. emajoen pinta on tyyni ja musta –
yön kivinen peili, hidas veitsenterä lävistää kaarena
elämän ja kaupunginsydämen. veden lasipinnan alta
joen pohjasta kajastaa eläinten luita
merkityksellisinä ja paljaina –
minäkin olen osa
kaiken elävän verkostoa.
minunkin on kerran
annettava itseni takaisin.

Suomennos Varja Arola ja Anniina Ljokkoi
Viron runokartta 2019

JÕGI, ANGERVAKS, KAHANEMINE

sel talvel ei läinudki külmaks. emajõe pind on vaikne ja must –
öö kivine peegel, aeglane noatera lõikab kõveralt läbi
elu ja linnasüdame. vee klaasja pinna alt
jõepõhjast kumavad loomaluud
tähenduslikud ja paljad –
minagi olen osa
kõige elava võrgustikust.
minulgi tuleb end kord
üleni tagasi anda.

Teosest Vivaarium, Elusamus 2019

Begin typing your search term above and press enter to search. Press ESC to cancel.

Takaisin ylös