Näyttely kertoo Lennart Merestä elokuvatekijänä ja esittelee hänen retkiään suomalaisugrilaisten kansojen pariin vuosina 1968–1988.
Lennart Meri, Viron rakastettu valtionpäämies (presidentti vuosina 1992–2001), oli myös kirjailija ja elokuvantekijä, jonka elämäntehtävänä oli kertoa virolaisten ja heidän heimokansojensa ikiaikaista tarinaa, sekä etsiä vastauksia varsinkin pieniä kansoja koskettaviin ikuisiin kysymyksiin: keitä me olemme, mistä tulemme ja mihin olemme matkalla. Yli 30 vuoden ajan, lähes vuosittain, Meri vaelsi yksin tai kokoamiensa tutkimusretkikuntien kanssa silloisen Neuvostoliiton vaikeimmin lähestyttävillä seuduilla. Kuvausretkien tuloksena syntyi heimokansoista kertovia elokuvateoksia: Vesilinnun kansa (1970), Linnunradan tuulet (1977), Kalevan äänet (1985), Toorumin pojat (1989) ja Shamaani (1977/1997).
Nämä olivat ensimmäiset suomalais-ugrilaisista kansoista tehdyt dokumenttielokuvat, joilla oli myös kansainvälistä painoarvoa. Kuvausryhmiin kuului etnografeja, folkloristeja, taiteilijoita sekä kirjailijoita. Kaukaisimmat vaellukset johdattivat ryhmät Siperiaan hantien, mansien ja nganasanien luo, Volgan-mutkaan Marin ja Ersän kyliin sekä Komin metsästäjien pariin. Lähempänä Viroa kuvattiin liiviläisiä, vatjalaisia ja vepsäläisiä, mutta tallennettiin myös suomalaista ja karjalaista perinnekulttuuria. Tietysti kielisukulaisten luona vierailtiin myös Unkarissa.
Lennart Meren avoimuuden, uteliaisuuden ja diplomaattisten kykyjen ansiosta kaukaisista kolkista tuli hänelle hyvin pian hänen omien sanojensa mukaan osa “tutuksi tallattua maailmaa”. Kuvausvaellusten aikana otettiin tuhansia valokuvia. Tämä näyttely kertoo tarinaa suomalais-ugrilaisen maailman tutuksi tallaamisesta ja valokuvatarinaa täydentävät Lennart Meren matkakumppanin, elokuvantekijä Enn Säden, muistelmat ja koosteet Lennart Meren merkinnöistä.
Näyttely on avoinna ma–la klo 10–15. Vapaa pääsy!
Tilaa Vesilinnun kansa -valokuvanäyttely tästä.