Sanna Immanen toimi Viro-instituutin Suomen toimiston toiminnanjohtajana vuosina 2017-2020. Tämän vuoden elokuussa hän siirtyi uusiin työtehtäviin lehdistövirkamieheksi Suomen Tallinnan-suurlähetystöön. Immanen on työskennellyt aiemmin myös mm. Suomen Viro-yhdistysten liiton toiminnanjohtajana, Helsingin yliopistossa opettajana sekä Tarton yliopiston Suomen-edustajana. Immanen on toiminut myös pitkään kääntäjänä sekä sisällöntuottajana.
Ennen astumistaan toiminnanjohtajaksi, Immanen teki Viro-instituutin kanssa yhteistyötä sisällöntuottajana verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä kirjallisuusjulkaisu Nippernaatin päätoimittajana.
Lue alta Sannan kirjoitus omista toiminnanjohtajavuosistaan!
vt. eesti keeles all!
Sanna Immanen, toiminnanjohtaja vuosina 2017-2020
Minun kauttani Viro-instituutin toiminnanjohtajana leimasi tietysti Viron 100-vuotisjuhlavuosi. Sen valmistelu oli alkanut jo Greten kaudella ennen minua, mutta täysi operatiivinen pöhinä oli päällä viimeistään vuoden 2016 lopulta alkaen. Silloin Turun kirjamessut kutsui Viron vuoden 2018 teemamaakseen, ja Helsingin kaupungin Virka-galleriaan loppuvuodesta 2017 avattava suurnäyttely Silta oli ratkaisevassa valmisteluvaiheessa.
Aloitin virallisesti tammikuussa 2017, joten käsissäni olivat alusta lähtien sekä tuo mainittu Silta rahoituksineen ja oheisohjelmineen että itselleni erityisen mieluinen kirjamessujen teemamaan ohjelman koostaminen.
Samaan aikaan tietysti pyörivät myös normaalit tapahtumat ja yhteistyökuviot, jotka eivät suoraan liittyneet Viron juhlavuoteen. Toisaalta oli suuri ilo nähdä, miten suomalaisfestivaalit innolla viettivät Viron 100 -vuotta ja pyrkivät huomioimaan Viron toiminnassaan vuonna 2018.
Omalla kaudellani pyrin vahvistamaan instituutin roolia yhteistyökumppanina suomalaisille festivaaleille. En halunnut järjestää yksin jotain pientä ja näkymätöntä. Nostin esiin modernia kansanmusiikkia, jossa Viro on vahva tekijä. Myös uutta virolaista kirjallisuutta ja sen tekijöitä – kirjailijoita ja suomentajia – halusin tuoda näkyville. Aivan uusi aluevaltaus oli katutaide, jolle Helsingin katutaidekaupunginosassa Pasilassa oli luotu erinomaiset puitteet. Vuonna 2018 Pasilaan syntyi mittava kansainvälinen teosgalleria, jossa Viroa edusti Edward von Lõngus. Jatkoa saatiin syksyllä 2020, jolloin olin jo siirtynyt uuden työnantajan palvelukseen, mutta aiemmin sovitun yhteistyön mukaisesti useita Tarton Stencibility-yhteisön taiteilijoita kävi loihtimassa Pasilaan lisää teoksia. Virolla on siellä nyt todella vahva edustus.
Koin toistuvasti instituuttityöni aikana, että Viro kiinnosti sekä tapahtumajärjestäjiä että yleisöä. Rahaa ja työvoimaa oli tietysti aina liian vähän, siitäkin huolimatta, että tiivistä yhteistyötä on koko ajan tehty sekä suurlähetystön suuntaan että Eesti Majan sisällä ja vaikka instituutilla on ihanat Ystävät, jotka tukevat projekteja. Kulttuuri-instituuteilla sinänsä on Suomessa vahva status eli instituutissa on helppo olla töissä, kun toiminnan tarkoitusta ei tarvitse erikseen selittää ja perustella. Juuri tämä haluttuus yhteistyötahona ja korkea asiantuntijaprofiili kulttuurin ammattilaisena olivat niitä tekijöitä, miksi työ Viro-instituutissa oli palkitsevaa ja miksi instituutilla on hyvät edellytykset jatkaa toimintaansa.
Sanna Immanen,
toiminnanjohtaja 2017-2020
Sanna Immanen, tegevjuht 2017–2020
Minu aega Soome Eesti Instituudi tegevjuhina ilmestas muidugi Eesti riigi sajanda sünnipäeva piduaasta. Selle ettevalmistused algasid juba enne mind Grete perioodil, aga hiljemalt 2016. aasta lõpuks pöörles operatiivne virvarr juba täie hooga. Tollal kutsus Turu raamatumess Eesti 2018. aasta peakülaliseks ning samal ajal olid otsustavas faasis ka 2017. aasta lõpus Helsingi Virka galeriis avatava suurnäituse „Silta“ („Sild“) ettevalmistused.
Ametlikult alustasin tööd 2017. aasta jaanuaris ja seega olid algusest saadik minu vastutada nii eelmainitud näitus „Sild“ ja selle rahastamine kui ka peakülalise programmi koostamine Turu raamatumessile, mis oli mulle eriti meelepärane.
Samal ajal pulbitses muidugi ka instituudi tavategevus – üritused ja koostööprojektid, mis ei olnud otseselt seotud Eesti juubeliaastaga. Suur rõõm oli näha ka seda, kui innukalt tähistasid Soome festivalid 2018. aastal Eesti sajandat aastapäeva ja püüdsid oma tegevuses Eestile erilist tähelepanu pöörata.
Oma tööperioodil tahtsin tugevdada instituudi rolli Soome festivalide koostööpartnerina. Ma ei soovinud korraldada midagi pisikest ja nähtamatut omaette nohistades. Tõstsin esile modernset pärimusmuusikat, milles Eesti on tugev tegija. Samuti tahtsin tuua nähtavale ka uut Eesti kirjandust ja selle tegijaid – autoreid ning tõlkijaid. Päris uus tegevusvaldkond oli tänavakunst, mille jaoks oli Helsingi tänavakunstilinnnaossa Pasilasse loodud suurepärane raamistik. 2018. aastal tekkis Pasilasse ulatuslik rahvusvaheline tänavakunstigalerii, milles Eestit esindas Edward von Lõngus. Projekt jätkus 2020. aasta sügisel, mil ma ise olin juba teise tööandja teenistuses, kuid varasemate kokkulepete alusel jõudsid Tartu Stencibility-kogukonna kunstikud taas Pasilasse uusi teoseid välja võluma. Eesti on seal nüüd väga hästi esindatud.
Instituudis töötamise ajal sain korduvalt kogeda, et nii ürituste korraldajad kui ka külastajad tundsid huvi Eesti vastu. Raha ja tööjõudu muidugi nappis alati, hoolimata sellest, et tihedat koostööd tehti pidevalt saatkonnaga ja Eesti Maja sees ning et insituudil on olemas ka oma armsad Sõbrad, kes projekte toetavad. Iseenesest on kultuuriinstituutidel Soomes tugev maine, mis tähendab, et instituudis on kerge töötada, kuna tegevuse eesmärki pole vaja eraldi seletada või põhjendada. Seesama atraktiivsus koostööpartnerina ning kõrge prestiiž asjatundliku kultuuriasutusena olid tegurid, mille tõttu töötamine Eesti instituudis oli rikastav ja mille tõttu instituudil on head eeldused oma tegevust jätkata.
Sanna Immanen,
tegevjuht 2017–2020
Tõlkinud Varja Arola
#viroinstituuttisuomessa25